Pysyvää on jatkuva muutos

Päällimmäinen syy miksi valitsin vapaaehtoisen Innovaatiojohtamisen-kurssin on kohtaamani muutosvastarinta uusia ideoita kohtaan työpaikoilla. Muutosvastarinta on ilmiönä kiinnostava ja yrityksen johdolle äärimmäisen hankala asia. Opin kurssin aikana kuitenkin nopeasti, että innovaatiojohtaminen on paljon muutakin kuin vapaan kulttuurin luomista ja uusien ideoiden istuttamista yritykseen.

6809131904_579e23562a_z

Nopeasti muuttuvassa maailmassa paikalleen jäävä yritys ei selviä kilpailussa. Yritys voi saada selvän etulyöntiaseman markkinoilla ottamalla käyttöön vain yhden innovaation joka voi olla uusi tekniikka, työkalu, markkinointikeino tai vaikka toiminta- tai johtamistapa. Sen takia uusien innovaatioiden tuottaminen ja hyödyntäminen ovat elinehto yrityksille monilla aloilla. Oman yrityksen luovuuden loistava hallinta ja koordinointikaan eivät välttämättä riitä. On verkostoiduttava ja valjastettava asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luovuus omaan käyttöönsä. Samalla on tarjottava omaa asiantuntemusta ja luovuutta yrityksen ulkopuolisten käyttöön jotta yhteistyö toimii molempiin suuntiin.

Ilkka Pyysiäinen kiteytti erinomaisesti artikkelissaan ”Mieli ja innovaatioesteet” mistä luovuudessa ja sen johtamisessa on pohjimmiltaan kysymys: “Luovuus perustuu paljolti intuitioon, mutta sen suuntaaminen innovatiivisuudeksi vaatii järkiperäistä pohdintaa. Yksilöiden luovuutta on myös voitava koordinoida laajempien yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.” . Luovuutta työpaikalla voi ohjata sopivin ärsykkein ja suuntaviivoin. Ilmapiirin on oltava avoin ja vapaa, jotta luovuuden hedelmät – ideat saavat riittävää huomiota. Ideoiden jalostaminen innovaatioiksi vaatii yritykseltä toimivan järjestelmän, innovaatioprosessin.

Onko innovointiprosessissa kyse vain suurista vähintään yrityksen liikevaihdon mullistavista ideoista? Ei minun mielestäni. Pienetkin innovaatiot saattavat säästää kymmeniä työtunteja vuositasolla ja kuten sanonta kuuluu ”pienistä puroista kasvaa iso joki”. Minua on pitkään vaivannut ajatus miksi usein työntekijät voivat itse päättää miten tekevät yksinkertaisimmatkin työt. Miksi työpaikoilla ei rakenneta elektronista manuaalia parhaista käytännöistä erilaisiin työvaiheisiin? Manuaalin parhaat käytännöt olisivat työntekijöiden jatkuvan kehityksen ja innovoinnin kohteena ja uusien työntekijöiden perehdytys olisi lasten leikkiä. Työntekijöiden yllättävät poissaolot tai työpaikan vaihdot eivät myöskään aiheuttaisi kaaosta ja paniikkia.

Epäilen, että useissa yrityksissä, joissa panostetaan huomattavasti innovaatioiden kehittämiseen, ei ole perehdytty yrityksessä jo käytössä olevien innovaatioiden käyttöasteeseen. Parhaiden käytäntöjen sähköisellä manuaalilla toimintatapoihin liittyvien innovaatioiden käyttöasteen voisi nostaa lähellä sataa. Tämä uudistus nostaisi huomattavasti tehokkuutta työpaikalla, kun kaikilla olisi käytössään tehokkaimmat apuvälineet kuten excel- ja word-pohjat, nettisivut, ohjelmat ja niin edelleen. Uudistuksella olisi myös positiivinen vaikutus työn laatuun ja yrityksen ulkoiseen viestintään.

Uskon, että innovaatiojohtamisen tärkeys kasvaa kiihtyen tulevina vuosikymmeninä. Monilla aloilla automaatio ja robotiikka korvaavat parhaillaan tai tulevat korvaamaan suuren määrän työvoimaa. Luovuus on varmasti viimeinen asia jonka koneet tulevat korvaamaan. Tekniikan kehittyessä ja tiedon määrän kasvaessa avautuu lukematon määrä uusia mahdollisuuksia innovoinnille. Edellä mainituista seikoista seuraa, että luovuutta vaativat alat työllistävät suurimman osan ihmisistä. Ihmisten käsitykset vapaa-ajasta, työnteosta ja johtamisesta tulevat muuttumaan radikaalisti. Innovaatiojohtaminen tulee olemaan suuressa osassa tässä muutoksessa.

Jussi Ojala, Kyamk

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


1 + seitsemän =

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>