Miten asiat voisi tehdä paremmin?

Olen aina ollut sitä mieltä, että kaikesta on hyvä tietää, vaikka kaikki ei kiinnostaisikaan. Ja
kun oppii ymmärtämään paremmin, saattaa jopa kiinnostua aiheesta enemmänkin. Lähdin
siis hyvin avoimin mielin ja uteliaani opiskelemaan innovaatioita ja niiden johtamista!

6806199596_333c13b13a_z

Kurssin aikana alkoi tulla eteeni käsitteitä; luovuus, innovaatio, innovatiivisuus,
innovaatiojohtaminen, innovaatioiden johtaminen, innovatiivisuuden johtaminen,
innovaatiokulttuuri ja ehkä vielä joitakin muitakin termejä minua hämmentämään. Mitä eroa
kaikilla käsitteillä on? Mitä ne käytännössä tarkoittavat? Käsitteet ovat olleet minulle aina
tärkeitä – niin nytkin. Kun niitä tuli vastaan, pyrin ”suomentamaan” ne itselleni. Luulen ja
toivon, että ymmärrän oikein nyt tämän kurssin jälkeen em. käsitteet. Käsitteiden
ymmärtäminen on mielestäni yleensäkin tärkeää, koska se varmistaa, että puhutaan
samasta asiasta.
Minulla oli ollut omat ajatukset ja ymmärrys luovuudesta ja innovatiivisuudesta ennen
kurssia, mutta ne ovat muuttuneet tämän kurssin aikana! Ajatukseni ovat laajentuneet ja
ymmärrykseni on saanut aivan uusia näkökulmia. Yksi asia on pysynyt samana;
kysymykset ovat tärkeä osa luovuutta ja innovatiivisuutta.
Yksi ehkä minulle tärkein oivallus on ollut se, että minäkin olen luova. En ole aiemmin
pitänyt itseni ollenkaan luovana, mutta tämän kurssin annin perusteella voin jatkossa
todeta olevani luova ja innovatiivinen. Minun luovuus ja innovatiivisuus tulevat esiin
parhaiten arkisissa ongelmanratkaisutilanteissa. En ole paras mahdollinen luomaan aivan
uutta, mutta minulla on hyvät ”hoksottimet” soveltaa kaikkea oppimaani erilaisissa
tilanteissa ja siten luoda uudessa tilanteessa uusia toimintatapoja.
Innovaatiojohtamiseen pätee edelleen tämän kurssin jälkeenkin samat ”säännöt” kuin
kaikkeen muuhunkin johtamiseen eli sen suhteen en ole kokenut erityistä valaistumista.
Mutta totta kai se edesauttaa, jos hyvin innovatiivisessa toimintaympäristössä on sellaista
johtaja-ainesta, joka ymmärtää ihmisyyttä ja inhimillisyyttä hyvin laajasti ja monipuolisesti.
Jos johtaja on innovatiivinen ja osaa antaa tilaa myös muille, niin silloin voi syntyä
innovaatioita teoriassa ja käytännössä.
Kuten totesin, johtamisen suhteen en ole saanut suuria elämyksiä, mutta sen sijaan aivan
ensimmäistä kertaa sain kuulla ja lukea innovoinnin verkkoalustoista. Ne olivat minulle
aivan uutta tietoa ja niiden suhteen minulla on vielä hieman sulattelemista eli mietittävää ja
selvitettävää, miten en käytännössä toimivat.
Mittaamiseen olen aina suhtautunut tietyllä varauksella ja olen sitä miltä, että sitä saat,
mitä mittaat. Olen työurani aikana joutunut toteamaan edellisen lauseen todeksi useita
kertoja, siksi minulle on tullut tietty kyynisyys mittaamisen suhteen. Mittaamista kyllä
tarvitaan, jotta osataan tehdä mahdollisimman oikeita asioita oikeaan aikaan. Nykyään
kuitenkin välillä kuulostaa siltä, että halutaan ja yritetään mitata liikaakin kaikenlaista, jopa
epäoleellisia asioita mitataan mittaamisen ilosta!
Mielestäni aamun ajatus, joka tupsahti sähköpostiini 10.4.2014, kiteyttää kurssin idean ja
ajatuksen melko yksinkertaiseen ja kompaktiin muotoon: ”Luova ajattelu saattaa merkitä
vain sen tajuamista, ettei ole erityisen ansiokasta tehdä asioita niin kuin ne on aina tehty
(Rudolf Flesch).”
Jäljelle jää ainoastaan kysymys, miten asiat voisi tehdä paremmin?

Sari Rivalli, Mamk

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


× yhdeksän = 81

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>