”Karman laki” ja muita otteita aikuisopiskelijan opintopäiväkirjasta

Olen 40-vuotias aikuisopiskelija. Yli kymmenen vuoden työputken jälkeen tekee mieli taas kokeilla jotain uutta – haastaa itseään. Sain mitä tilasin – nyt haasteita riittää jo opiskelumatkoissa. Teen kasvatustieteen jatko-opintoja Turun yliopistoon ja asun Mikkelissä. Välimatkat ovat pitkät, mutta tätä ei parane vatvoa liikaa, sillä tätähän minä itse halusin. Silti kehotan aikuisopiskelusta kiinnostuneita ottamaan vakavasti huomioon myös opiskeluun liittyvät maantieteelliset välimatkat – vaikka verkko yhdistää ja Nokia connects.

Turku3

Turku3

Aika. Se kuluu. Vuosien ajan pohdin ja yritin opintojen aloittamista. Nyt myöhemmin ajateltuna olisi pitänyt pistää tuumasta toimeen jo aikaisemmin. Toisaalta oli hyvä, etten aloittanut tätä rumbaa heti maisteriopintojeni jälkeen. Näin aikaa on jäänyt töiden lisäksi myös armaalle perheelleni, nyt kun lapsetkin ovat olleet pieniä. Toisilla opintojen aloittamista venyttävät työelämään ensimmäisen kerran päästyä halu satsata työuraan, ystäviin, asuntolainaan, harrastuksiin yms. – tärkeitä juttuja kaikki! Aikuisopiskeluun kuuluu plussia ja miinuksia ja yhtälöt muuttuvat koko ajan matkan varrella.

Aika on abstrakti asia, mutta silti sen kulumisen myös näkee. Vaikka etenkin jatko-opiskelukursseilla noin joka neljäs on toisella kierroksella oleva aikuisopiskelija, niin olen silti 15–20 vuotta keskimääräistä kampuksen tallaajaa vanhempi. Tämä fakta vaati aluksi opettelua, sillä edustin työelämässä pitkään ”nuorisoa”. Nyt tiedän toisin. Muistan että nuorena perusopiskelijana pidin aikuisopiskelijoita ihan ok-tyyppeinä, paitsi että heillä oli aina paljon kysyttävää ja persoonallisia mielipiteitä… Että ne aina jaksoivatkin erottua porukasta… Nyt olen itse samanlainen. Karman laki.

Aikuisopiskelu vaatii satsauksia. Suurin osa tuntemistani aikuisopiskelijoista tekee opintojaan töiden ohella, muutama tuttuni on uskaltautunut myös opintovapaille aikuiskoulutustuen, vuorotteluvapaiden tai apurahojen turvin. Minä opiskelen toistaiseksi työni ohella. Työpaikkani kannustaa opiskeluun, mistä on ollut minulle sekä henkistä että konkreettista apua. Silti on hämmästyttävää, miten paljon aikaa edes yhden kurssin suorittaminen silloin tällöin vie. Puhumattakaan todellisesta tutkimus- ja kirjoitustyöstä! Toisaalta ymmärrän nyt konkreettisesti, toisin kuin nuorena miehenä, että aikaa ei ole rajattomasti. Yritän hyödyntää opiskeluun varaamani päivät ja tunnit mahdollisimman rivakasti. Deadline voi olla aikuisopiskelijan ystävä, se pakottaa pinnistämään ja tätä kautta lopulta kokemaan myös onnistumisen riemua. Norsu syödään opintopiste, ei kun pala kerrallaan!

Oppiminen vs. suorittaminen. Kun aika ja usein rahatkin ovat vähissä, niin opintojen suorittaminen painottuu. Silti haluan myös oppia uutta, ihan aikuisten oikeasti. Aikuisopiskelija joutuu tekemään kompromisseja. Missä menee oppimisen rajat, mikä riittää? Nämä tilanteet ratkaistaan aina tapauskohtaisesti.

Tukijoukot. Aikuisopiskelijan salainen ase. Aikuiskasvatuksen tutkimusklassikot nostavat esiin aikuisopiskelijan metakognitiivisia taitoja, jo kerätyn osaamisen merkitystä ja yleistä oppimisen potentiaalia. Silti tai ehkä juuri näistä syistä, myös me kaipaamme tukea, kannustusta ja keskustelukavereita. Emme yksinkertaisesti jaksa koko ajan yksin asettaa aktiivisesti tavoitteita, oppia uutta sitä aiempaan osaamiseemme soveltaen, arvioida ja lopulta hienosäätää toimintaamme uusia koitoksia varten.

Tarvitsemme inhimillistä tukea siipoilta, vanhemmilta, ystäviltä, opiskelijakollegoilta, lapsilta, pomolta tai vaikka naapurilta. Keneltä vain, tärkeintä on, että saamme myönteistä tukea. Erityisen voimauttavaa kuitenkin on, jos kumppani tai perhe ovat aidosti tukena opiskeluprojektissasi, vaikka se tarkoittaa myös poissaoloja tai ainakin yleistä poissaolevuutta. Sen olen kuitenkin omakohtaisesti huomannut, ainakin lapsellisista aikuisopiskelijoista, että on haastavaa jos perheessä on samanaikaisesti kaksi aikuisopiskelijaa. Vuoroin vieraissa käydään!

Aikuisopiskelu. Onko vaikeaa? Kyllä on.  Suosittelenko? Kyllä suosittelen.

hytinkoski

Pekka Hytinkoski

Verkko-opetuskoordinaattori, tohtorivalmennettava

HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


kuusi − 1 =

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>