Emme todellakaan toteuttaneet leiriä – leiri toteutti meidät

Heli kertoi aika hyvin leirin kulusta edellisessä kirjoituksessaan joten keskityn itse pohtimaan nyt leirin suunnittelua ja kokemuksia enemmän, jos se sattuisi vaikka herättämään ideoita erilaisia. Mutta pidemmittä puheitta –

jonna-al-300x231

Heli kertoi aika hyvin leirin kulusta edellisessä kirjoituksessaan joten keskityn itse pohtimaan nyt leirin suunnittelua ja kokemuksia enemmän, jos se sattuisi vaikka herättämään ideoita erilaisia. Mutta pidemmittä puheitta –

Viime viikolla sain aikamoisen helpotusfiiliksen kun Inno24 leiri saatiin päätökseen, vieläpä poikkeuksellisen hyvin. Leirikokemukset olivat ilmeisesti erittäin hyviä, sillä sain paljon positiivista palautetta jopa henkilökohtaisesti! Onnistumista alleviivasi hyvin myös yrittäjien antamat palautteet keisseistä. Tämäntyyppisiä leirejä olemme porukalla järjestelleet koko kolmevuotisen opiskeluaikamme Esedun opiskelijoille, mutta tämä leiri räjäytti pankin jopa legendaarisella onnistumisellaan.

Mutta mistähän kaikki oikeastaan sai alkunsa? Hetkellisen aivojen kaivutyön jälkeen kelasin olevani aivan normaalilla keikalla Etelä-savon ammattiopiston Kinnarin toimipisteessä nostamassa keittiöstä ruokalaatikkoja ja lastaavani niitä koulun pakettiautoon, kun Buurin Leila soitti minulle. Leila sai väläyksen, että voisi järjestää samantyyppisen leirin kuin ennen mutta tällä kertaa henkilökunnalle. Koin todella vahvan tunteen että tästä ideasta ei voi tulla yhtään mitään muuta kuin katastrofia ja että meidät naurettaisiin vain ulos leiriltä. Kun Leila kuitenkin kertoi että on saanut jo aikamoisen kasan reippaita osallistujiakin leirille, löysin itseni jo kuukautta myöhemmin suunnittelupöydässä istumassa kynnelle kykenevien opiskelija-ohjaajien kanssa.

En tiedä mitä tästä tulee… Mutta se on aivan varmasti jotain hyvää

Tie täydellisyyteen on pitkä ja kivinen, joten avuksi matkaan meille luovutettiin käyttöön Tatu Tuohimetsä Monkey Busineksesta. Tatun nähtyäni kokoushuoneessa ensimmäistä kertaa ja keltaiset farkut jalassaan totesin että nyt tulee kyllä melko erilaista ideaa leiriin edellisiin nähden. Tämä keltahousu ottikin kokouksen alussa suunnittelun heti hallintaansa ja aloitimme melko peruskaurasta eli leirin tavoitteista ja millaisina haluamme leiriläisten olevan ennen ja jälkeen.

Tästä lähdimme sitten itse leirin kehittämiseen. Mietimme edellisten asioiden pohjalta että mitä ohjelmia leirissä pitää olla ja missä järjestyksessä ne vedimme. Leirin alun suunnittelussa Tatu kertoi että on tärkeää ottaa leiri tiukkaan otteeseen heti alusta lähtien, mutta muistutin että ihmisen täytyy antaa ensin tutustua ympäristöön ja muihin ihmisiin rauhassa täysin sopeutuakseen ja sitten lämmitellä heidät leiriin. Laitoimme siis ruokailun jälkeen heidät kuuntelemaan rauhassa Oskun puheenvuoroa jonka jälkeen ”rikoimme jään” leiriläisten tutustumisella ja käynnistimme adrenaliinin virtauksen jollain peuhaamisleikillä. Lopuksi sitten herätimme aivot spaghetti marshmallowsilla ja siirryimme itse leirin tarkoitukseen eli Tatun erilaistumisoppituntiin ja yrityscaseihin, välillä hormonitoiminnan käyntiinlaittaen ulkoilulla ja puksus-pelillä. Loppuyö/aamu hoituukin sitten itsestään.

NY-tiimin kaikkien aikojen projekti

Sen jälkeen vedimme itse leirin. Suunnitelma onnistui loistavasti mutta kehitettävääkin löysin paljon suunnitellussa. Sitä olisi nimittäin pitänyt tehdä enemmän, sillä improvisoimme liikaa ja se näkyi heti ohjaajien välisissä ohjelman epäselvyyksissä, tai niin kuin Tatu minulle ilmaisi, ”viestinnässä”. Tästä syytän kyllä suoraan Tatua (hehheeh) koska hän sanoi suunnitteluissa että ei kannata hirveästi suunnitella vaan edetä leirillä tilanteen mukaan. Toinen epäkohta oli leirillä aikataulu, syytän siitä puhtaasti itseäni sillä en osannut laskea kaikkia muuttujia aikataulutukseen. Tosin onneksi aikataulu liikkui leirin aikana maksimissaan +- puolen tunnin verran eli se ei haitannut leiriä, mutta silti sen laatiminen on todella tärkeää osata. Dramaattisin epäkohta minusta kuitenkin oli leiriläisten ja ohjaajien ”eri lokeroissa pysyminen”. Siitä huolimatta että opettajan ja oppilaan välillä on aina luonnollisesti pieni auktoriteettibarrikadi, se pitäisi pystyä minimisoimaan leirihengen maksimoimiseksi. Tällä on suora vaikutus yhteistyökykyyn. Käytännössä jokaisen ohjaajan olisi pitänyt enemmän osallistua esimerkiksi tupatunneilla leikkeihin tai jäädä Tatun tunnille kuuntelemaan ohjelmaa. Lisäksi olisi pitänyt sparrata aktiivisemmin leiriläisiä yön aikana.

Näistä huolimatta leiristä saatiin huikea kokonaisuus ja tärkeintä oli että opimme jokainen todella paljon. Suuret kiitokset Leilalle, Teijalle ja Tatulle leirin järjestelyistä ja loistavasta suunnittelusta. Kiitän myös jokaista ohjaajaa, erityisesti Klausia, jonka omaa 100 % käsialaa tupatunnit oli. Erityiskiitokset kuitenkin Oskulle, joka on aina ollut minun pyhä ikoni ja esikuva ideoimisessa.  Ja ehdottomasti myös meidän case- Yrittäjille, jotka leirin syvin ydin oli ja joiden loistavat palkinnot aiheutti jopa pientä kilpailua leirin aikana !! Hienoa katseltavaa oli. Alhaalla vielä hyödyllisiä linkkejä leiriin liittyen.

www.onss.fi

www.avetan.fi

www.moral.fi

www.kauneushuonekirsi.fi

www.haaja.com

www.banana.fi

www.unelmaelama.fi

www.lomaromo.net

Juho Hyrkkänen,
Opiskelija
Logistiikka PT-kaksoitutkinto/ESEDU

“All things are so very uncertain – And that’s exactly what makes me feel reassured. “

–Tuutikki, muumilaakson tarinoita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


yhdeksän × 1 =

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>